1. Pääsivu
  2. Seksuaalisuus
  3. Kiihottumishäiriöt

Kiihottumishäiriöt

Seksuaalinen kiihottuminen on hyvin yksilöllistä, miten se etenee. Kiihottumisen tila tuntuu kokonaisvaltaisesti koko kehossa ja mielessä. Keho kokee kiihottumisen fyysisinä reaktioina ja mieli janoaa sitä lisää. Joskus kiihottuminen ei kuitenkaan etene kuten toivottaisiin.

Subjektiivisessa kiihottumishäiriössä fyysisiä reaktioita tapahtuu, mutta mieli ei kiihotu. Syinä voi esimerkiksi olla kuormittavat tekijät sen hetkisessä elämässä tai parisuhteen kommunikointipulmat. Häiriö voi olla tilannekohtainen tai toistuva.

Kiihottumishäiriö voi ilmetä myös genitaalialueilla. Silloin mieli kiihottuu, mutta fyysisiä kiihottumiseen viittavia reaktioita, esimerkiksi kostumista ei tapahdu.

Joskus kiihottumishäiriö voi olla yhdistelmä subjektiivisen ja genitaalisen kiihottumishäiriön piirteitä. Silloin ihminen ei kiihotu, eikä fyysisiä kiihottumisreaktioita tapahdu. Kiihottumishäiriöksi luetaan myös jatkuva kiihottuneisuus.

Kiihottumishäiriöt ovat yleisiä monelle jossain kohtaa elämää, mutta niihin voidaan vaikuttaa pienille muutoksilla ja seksuaalineuvonnalla. Yhdistelmällinen kiihottumishäiriö, jossa siis pulmaa on sekä kiihottumisen subjektiivisella että genitaalisella osa-alueella, on hyvä hakeutua lääkärin ja seksuaaliterapeutin vastaanotolle.  Myös silloin, jos kiihottuminen on jatkuva tila.

Kiihottumishäiriön selvittäminen

Kiihottumishäiriöt ovat toiminnallisia seksuaalihäiriöitä aivan kuten seksuaalinen haluttomuus, orgasmihäiriöt tai kivusta johtuvat häiriöt. Kiihottumishäiriöön johtavat syyt ovat usein psykologisia ja biologisia. Ne voivat johtua seksuaalisesta haluttomuudesta, hormonitoiminnasta, elämäntilanteesta, parisuhteesta, elämäntavoista, sairauksista tai sairauksien lääkityksistä.  Yleisesti ottaen satunnaista kiihottumisvaikeutta ei luokitella häiriöksi. Häiriöstä puhutaan usein silloin, jos pulma ilmenee toistuvasti ja alkaa häiritä. Kiihottumishäiriöön on syytä hakea apua, jos ihminen itse kokee kiihottumisen ongelmalliseksi.

Seksuaalista haluttomuutta saattaa ilmetä silloin, kun kehon fyysiset reaktiot eivät toimi kuin on tarkoitettu. Esimerkiksi jos kostumista ei tapahdu, voi olla, ettei seksuaalinen halukaan herää. Kiihottumisen fyysisyys ja halu liittyvät kyllä toisiinsa, mutta sinänsä ovat erillisiä asioita.

Jotta päästään pureutumaan kiihottumishäiriön syihin, on hyvä tehdä huolellinen alkukartoitus esimerkiksi seksuaalineuvojan kanssa. On hyvä selvittää, liittyykö häiriöön myös seksuaalisen halun puute ja onko kiihottumishäiriö ollut aina vai millaisissa olosuhteissa se on alkanut. Eli selvitetään, onko kyseessä primaari vai sekundaari pulma. Primaarisessa kiihottumishäiriössä kiihottuminen on ollut aina ongelmallista. Sekundaarisessa kiihottumishäiriössä kiihottuneeseen tilaan pääseminen on vaikeutunut jonkun muun seikan myötä, esimerkiksi stressin.

Kommunikointipulmat suhteessa voivat olla syynä kiihottumishäiriölle. Kiihottumiseen liittyvä ongelmallisuus voi liittyä vaikeus kertoa omista toiveista ja tarpeista. Tai sitten niistä ei olla tarpeeksi tietoisia. Kiihottumisen kannalta voi olla erityisen tärkeää tulla kuulluksi ja kohdatuksi kunnioittavalla tavalla olivat seksuaalisen mielenkiinnon kohteet ja tarpeet millaisia tahansa. Esimerkiksi toive pitempikestoisesta esileikistä tai vulvan stimuloimisesta ennen yhdyntää voi olla tarve tai toive, joka ei tule syystä tai toisesta kuulluksi, mutta se olisi oleellista kiihottumisen etenemisen kannalta.

Kiihottumista voi häiritä, jos suhde omaan kehoon on vääristynyt, eikä itseään pidä viehättävänä ja nautinnon arvoisena. Omaa kehoa kannattaa arvostaa sellaisena kuin se on.  Myös kaikenlaiset kehoon liittyvät huolet ja muut kuorimittavat elämäntavat voivat olla esteenä kiihottumiselle. Kiihottuminen tarvitsee positiivisen mielen seurakseen. Kun mieli antaa luvan nauttia seksistä, voi kiihottuminen olla helpompaa. Samoin silloin, kun mieli ja keho vastaanottavat tarpeeksi itselle seksuaalisesti merkityksellisiä ärsykkeitä. On hyvä kiinnittää huomiota, onko kiihottuminen vaikeaa myös sooloseksissä.

Kiihottumishäiriön hoito

Jos kiihottumisen tila on jatkuva tai kiihottumishäiriö ilmenee sekä genitaalialueilla että subjektiivisella tasolla, on hyvä käydä lääkärissä. Seksuaalineuvonnassa ja -terapiassa ihminen saa luottamuksellisesti purkaa ajatuksiaan kiihottumisesta ja saa neuvoa ja ohjausta kiihottumistapoihin, tarkastellaan seksuaalista itsetuntemusta ja ylipäätään oman kehon tuntemusta. Subjektiiviseen kiihottumishäiriöön voidaan saada apua pienillä muutoksilla itsehoitonakin.

Genitaalialueiden kiihottumisen fyysisten reaktioiden tueksi kannattaa ottaa liukuvoide, jolla saa sekä kosteutettua limakalvoja että lisätä liukuvuuden tunnetta. Liukuvoide on hyvä olla hormonaalisista kuivuusongelmista kärsivälle myös seksivälineiden käytön aikana. Myös paikallisestrogeenivalmisteita voi käyttää, jos on sellaisessa elämäntilanteessa, jossa hormonaaliset vaihtelut voivat olla huomattavia. Esimerkiksi vaihdevuosi-ikä, raskaus tai imetys.

Kiihottumista voi pyrkiä lisäämään seksin apuvälineillä eli seksileluilla. Esimerkiksi klitoriskiihottimien avulla voidaan lisätä verenkiertoa klitoriksella, jolloin nautinto voi lisääntyä. Seksivälineiden käyttö voi olla seksuaalireaktioita voimistavaa, koska ne voivat saada monipuolisempaa stimulointia kuin esimerkiksi yhdyntä on. Seksin apuvälineitä on monipuolisesti, ja niitä voi ottaa mukaan yhteiseen seksiin tai nauttia niistä vain itsekseen. Ne myös sopivat kaikille sukupuolille lisäämään nautintoa ja vahvistamaan kiihottumista.

On hyvä myös kiinnittää huomioita mahdolliseen suhteen tai suhteiden tilaan, joissa seksiä on. Voiko suhde hyvin? Osaavatko se suhteen osapuolet vastavuoroisesti keskustella myös intiimielämää koskevista asioista? Onko yhteinen elämä sellaista, että siihen kuuluu fyysistä läheisyyttä, seksiä ja hellävaraista koskettamista? Keskustelemalla avoimesti ja toista kunnioittaen voi olla jo ensiaskel kiihottumisvaikeuden selättämisessä. Samoin kuin sillä, että kokee olevansa arvostettu kumppanin silmissä.

Itsehoitona kannattaa myös kiinnittää huomiota lantionpohjan lihasten harjoitteluun. Lantionpohjanlihasten kunnolla on merkitystä seksuaalisen nautinnon kannalta. Hyvässä kunnossa olevat lantionpohjan lihakset vahvistavat seksuaalisia toimintoja. Niitä voi harjoitella supistamis-rentoutusharjoitteilla tai esimerkiksi geisha-kuulia käyttämällä.

Kiihottuminen on tilana kokonaisvaltainen. Se on monien tekijöiden summa. Pelkästään erektiosta tai emättimen kostumisesta ei voi päätellä ihmisen halua harrastaa seksiä. Jos mieli ei ole mukana, kiihottuminen on vain fyysinen reaktio. Sekin usein lopahtaa alta aikayksikön, jos mieli ei ole mukana. On myös hyvä ymmärtää, että jokainen tuntee oman kehonsa parhaiten. Kiihottuneeseen tilaan pääseminen on jokaisella ainutlaatuista. Omaan kehoon ja nautintoon kannattaa tutustua.

Päivitetty 18.11.2019

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?

Related Articles