“Orgasmin jälkeen minulle tulee outo olo. Olo on itkuinen ja ihan kuin olisin huonovointinenkin. Miksi näin voi olla?”

Seksologin vastaus:

Hei! Kiitos kysymyksestäsi. Kerroit, että tulet huonovointiseksi ja mielialasi laskee orgasmin jälkeen. Kysyt, mistä tämä voi johtua?

Orgasmin on seksuaalisen kiihottumisen huippu. Se tuottaa usein tyydytystä niin psyykkisellä kuin fyysisellä tasolla ja tuottaa nautintoa, kun mielihyvähormonit silittelevät kehoa ja mieltä. Orgasmi tapahtuu aivoissa, mutta keho reagoi kiihottumiseen erilaisin muutoksin. Esimerkiksi sukuelimissä ja rinnoissa voi tapahtua usein turpoamista, laajenemista ja värin tummenemista. Syke ja verenpaine saattavat myös kohota. Kehossa voi tapahtua myös tahattomia lihaskouristuksia ja supistumista. Orgasmin jälkeen on tyypillistä, että peniksestä purkautuu ulos siemennestettä. Orgasmin voi kuitenkin kokea ilman ejakulaatiota. Orgasmin jälkeen kehontoiminnot palautuvat pian normaaliin tilaansa.

Jokainen kokee orgasmin yksilöllisesti. Myös jokainen orgasmi voi itselläänkin olla erilainen joka kerta, toisinaan voimakkaampi, toisinaan laimeampi. Orgasmin kokemiseen vaikuttaa, kuinka hyvin seksiä varten osaa rentoutua ja kuinka kiihottuneeksi itsensä kokee. Oman nautinnon tunteminen ja hyvässä kunnossa olevien lantionpohjan lihasten ansioista, orgasmin kokeminen on usein helpompaa.

On yksilöllistä, miten orgasmista palautuu ja millaisena olonsa sen jälkeen tuntee. Millainen suhde sinulla on seksiin ja nautinnon kokemiseen? Toisinaan ihmiset saattavat syyllistyä tai kokea häpeää siitä, että kokee seksuaalista nautintoa. Joskus häpeän tunne voi saada tuntemaan alakuloisuutta. On hyvä kuitenkin muistaa, että seksuaalinen nautinto on jokaisen oikeus ja on vain hienoa, jos seksistä saa ja voi nauttia. Seksiin ei kuulu se, että tekee jotain vastentahtoisesti tai että se jälkikäteen tuntuu pahalta. Jos sinulla on ylitsepääsemättömiä häpeän tai syyllisyyden tunteita omasta seksuaalisuudestasi, voisi juttelu seksuaalineuvojan tai -terapeutin kanssa auttaa selventämään ajatuksiasi.

Onko sinulla jotakin muuta vaivaa tai kipuja, jotka haittaavat seksuaalista nautintoa? Entä elämäntapasi muutoin? Syötkö tarpeeksi terveellistä ravintoa? Jos sinulla on muita kiputiloja tai huoli terveydestäsi, sinun kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle tarkistamaan kipujen syitä. Joskus hormonaaliset ehkäisymenetelmät saattavat myös aiheuttaa mielialan vaihteluja ja pahoinvointia. Jos huono olo ja alakuloisuus seksin jälkeen on jatkuvaa, voi olla hyvä myös siinä tapauksessa puhua siitä lääkärin kanssa.

Entä voisiko olla mahdollista, että verenpaineen heittely aiheuttaisi sinulle huonovointisuutta? Joskus myös orgasmin aiheuttamat hormonipurkaukset, nousut ja laskut, voivat saada tunteet heittelehtimään. Entä pystytkö huomioimaan, onko seksitavoissasi, esimerkiksi jokin tietty asento, joka saa lihakset väsyneeksi ja huono verenkierto aiheuttaisi huonon olon. Onko ongelmasi läsnä kaikessa seksissä, jota harrastat? Sooloseksissä? Kumppanin kanssa?

Onko jotain minkä toivoisit yhteisen seksin jälkeen olevan toisin? Pystytkö kertomaan toiveistasi ja tarpeistasi ylipäätään seksistä? Moni saattaa toivoa, että orgasmin tai yhteisen seksin harrastamisen jälkeen olisi vielä jälkihoitona sylissä oloa, silittelyä, juttelua tai muuta huomioimista. Ilman sitä, olo voi tuntua tyhjältä ja haavoittuvalta. Jos epäilet, että se voisi parantaa orgasmin jälkeistä oloasi, niin sinun kannattaa kertoa siitä mahdolliselle kumppanillesi, mitä toivot.

Erityisesti jälkihoidon merkitys korostuu BDSM-tyylisessä seksissä. Kyse ei tarvitse olla rajusta BDSM – tyylisestä seksistä, vaan ihan jo siitä, että pääse ulos esimerkiksi siitä roolista, mikä on ollut päälle. Tai jos sessiossa ollaan oltu esimerkiksi kivun kanssa tekemisissä tai liikkumista on rajoitettu niin jälkihoidon tarve voi olla suuri. Myös sille, joka esimerkiksi tuottaa kipua, esiin tulleita tunteita on hyvä purkaa. Kaikki eivät ole tulleet sitä ajatelleeksi, vaikka sillä voi olla suuri merkitys olotilalle orgasmin jälkeen. BDSM -leikkeihin voi kuulua voimakkaita tunnelautauksia ja -kokemuksia, ja niitä on hyvä sanoittaa.  Reaktiot kenellä tahansa, voivat olla millaisia tahansa; itku ja nauru voivat tulla rintarinnan. Tunteet voivat heittelehtiä vapautuneisuudesta raivoon. On osattava antaa tilaa yksilöllisyydelle tässäkin. Tunteilleen ei ehkä mitään voi, mutta sille voi, miten niitä käsittelee. Varsinkin silloin, jos tunne on voimakas, on hyvä saada se purkaa jälkihoidolla.

Terveisin, Veera

Liittyviä artikkeleita